Pakkasta, aurinkoa, rakkautta.

Mulla on kaikki hyvin. Mikä tää juttu on?

Tunteet on menny vuoristorataa, mutta mullon kaikki hyvin. Oon onnellinen. I can’t handle this.

Oon onnellinen avioliitosta ja parisuhteesta. Oon onnellinen ystävistäni ja perheestäni. Oon onnellinen opiskelusta ja harrastuksista. Pystynkö yhtää enempää huutaan maailmalle, että “hei mullon kaikki hyvin!”?

Tää fiilis on niin outo tähän aikaan vuodesta ja joo, yks päivä laitoin Instagramin Mystoryyn paskasta olosta videoo, mut se parani heti ko oli taas ihmisii ympärillä. Tää iso hyvänolon tunne varmasti suurimmaks osaks johtuu ihastumisesta ja tykästymisestä, mut mä aijon hypätä tän olon kyytiin ja antaa sen viedä, koska hitto miksen? Ehkä mäkin välillä ansaitsen tällasta oloo?

Haluaisin vaan maata isossa sängyssä ison peiton alla niiden kahden ihmisen kanssa ketä rakastan.

Oli eilen ihana saada viesti “ikävä”, kun olin ollu koko päivän kotoota pois ja tyttöystävä on asunu meille tän joululoman (1,5 viikkoo) ja oltiin oltu tiiviisti kiinni toisissamme muuten.

Tää postaus on yhtä sekava, kun mun aivot mut olkoot.

Ens kertaan, rakkaudella

Wili.

Well that escalated quickly

8T2VUv8.gif

Joopsista joo. Asiathan edistyivät nopeasti tämän henkilön kanssa ja olen nyt myös parisuhteessa. Eli mulla on nyt aviomies (Elias) ja tyttöystävä. Tyttöystävääni kutsun vielä täällä blogissa vain tyttöystävänä.

Mullahan melkeempä aina suhteet; parisuhteet, seksisuhteet, ystävyyssuhteet, liikkuu nopeella tahdilla. Exän kanssa tunnettiin kuukausi ja alettiin seurusteleen, oltiin yhdessä vähän päälle 6 vuotta. Eliaksen kanssa tunnettiin kans joku kuukausi ja alettiin seurustelemaan, ja ollaan nyt naimissa. Tyttöystävän kanssa ollaan tunnettu elo-syyskuusta, kerroin tykkääväni siitä joulukuun alussa ja alettiin seurustelemaan 17.12. Että tota nii.

Harjoittelu on ohi ja nyt on joululoma. Ah, ihana levätä ja nukkua niin pitkään kuin haluaa. Tänään sain myös tehtyä kaikki harjoitteluasiat loppuun, kirjoitettua kirjallisen tehtävän loppuun ja oma arvioinnin.

Ainiin, also, tyttöystävä ei oo nähny Star Wars elokuvia, katottiin eilen Episodi 1, tänään ainakin katotaan Episodi 2. :3

Ei mulla oikein mitään muuta ihmeellistä “:D”. Halusin vaan tulla teille kertoon tän, oon onnellinen.

Seuraavaan kertaan, rakkaudella

Wili.

Onnellisuuden tunne sekamelskan keskellä

Mietin otsikkoo ikuisuuden, btw.

Niin kun oon aikasemmin kertonut, että me ollaan mun miehen kanssa avoimessa suhteessa ja ollaan puhuttu mahdollisuudesta polyamoriseen suhteeseen. Siihen liittyen, mulla on tänään treffit. :3

En muista koska viimeks olisin ollu näin jännittäny ja onnellinen. En oo myöskää koskaan käyny oikeilla treffeilä. Totta kai me ollaa miehen kans käyty ulkona, mut ei ne oo sellaset treffit vaan mulle treffit on enemmä sellaset “no tutustutaa ja katotaa ett mitä tapahtuu” tyyliset.

Mun aivot on ollu näistä tapahtumista ihan sekasin. Oon ollu alhaalla ja ylhäällä. Ekana mietin, että “en enää koskaa kerro ihastumisesta, ahdistaa vittu saatana, ei se vastaa, se vihaa mua, miks oon näin idiootti ja satutan itteeni tahallee” hetkissä siihen, että “en muista koska viimeks oisin ollu näin onnellinen, elämä hymyilee, ei haittaa kaamos, elämä on parasta aikaa“. Haluaisin vaan koko maailmalle kuuluttaa, vaikka kyseessä on vain treffit.

Ehkä osaan diilaa joinain päivinä paremmin ajatuksieni kanssa, koska “on selkeitä viitteitä epävakaaseen persoonallisuushäiriöön” terveisin opiskeluterveydenhuollon lääkäri. Mut sit taas, en osaa diilaa yhtään. 😀

Ja tähän meemejä perään, koska meemit on parhaita.

268db2c56529be26fc477f2a1c6c1e33xtumblr_ouc5zbziVe1v3ma5go1_1280-750x661.jpg.pagespeed.ic.2XPYVL0aab

 

 

 

 

 

 

 

Ens kertaan, rakkaudella

Wili

Harjoittelu nro 4

Mulla alko maanantaina neljäs työharjoittelu, viimeinen perusvaiheen harjoittelu, mielenterveys- ja päihdetyöharjoittelu. Sellasta on sitten seuraavat kuus viikkoo.

Harkkapäivä nro 2 siis takana. Oon väsynyt fyysisesti, vaikkakaan työ ei oo fyysisesti rankkaa. Jopa lepposta ja mukavaa. Eilen menin nukkumaan jo yhdeksän aikaan illalla, vaikka aamulla saa aika pitkään nukkua.

Pidän siitä työyhteisöstä ja kuntoutujista. Oon siis kuntoutumispaikassa töissä. En viitti paljastaa missä, koska paikka on aika pieni.

Tällä hetkellä ei oo muuta sanottavaa harkasta.

Perjantaina mulla on lääkäri läheteasioissa. Haluan lähetteen siis psykiatrille. Terapeutin kanssa tehtiin SCID-haastattelu ja tulokset näyttivät sitä, että mahdollisesti mulla vois olla epävakaa persoonallisuushäiriö, joten terapeutti suositteli ottaan lääkäriin yhteyden ja kysymään lähetettä psykiatrille. Joten, se asia etenee.

Musta melkein päivittäin tuntuu siltä, että epävakaa persoonallisuushäiriö olis se mun todellisuus, se mun diagnoosi, se mun sairaus. Melkein joka päivä musta tuntuu, että “tän jutun selittäis epävakaa” tai “ompa epävakaata menoa” tjsp. Terapeutti muuten suositteli, että laitan ylös niitä omia “oireita” mitä oon huomannu ja mitä Elias on huomannu. Koska kun puhuin Eliakselle tästä ja kerroin oireet, niin se sano melkee suoraan “toi on ihan ko sä”.

Viime postauksessa kerroin, että puhuin Eliaksen kanssa yhestä asiasta, mutta piti tarkistaa saanko kertoo siitä, ja hän anto luvan. Puhuttiin siis Eliaksen kanssa siitä, että jos hän näyttäisi naisellisemmalta, että jos hänellä esimerkiksi olisi rinnat, ei partaa ja käyttäisi hameita ja mekkoja. Elias on aina ollut tosi laiha eikä hän lihaksikaskaan oo. Elias myös joskus crossdressaa naista ja sillon hän näyttää todella naiselliselta. Eka kysymys mulla oli, kun alettii jutteleen oli, että “sanoksä olevas trans?” ja ei ole. Kertoi, että haluaisi näyttää naisellisemmalta ja mulla ei oo mitään ongelmaa tähän. En mä rakastunu Eliakseen siks, että hän olis jotenkin “miehekäs” tms. Rakastan häntä ihmisenä, hän on hyvä minulle ja rakastaa minua. Hän haluaa minun kanssa tulevaisuuden, oman kodin ja lapsen. Hän haluaa eläköityä kanssani ja samaan hautaan. Ja mä haluan täysin samaa. Ihan sama miltä se toinen näyttää, kunhan se ei oo terveysriski (niinkun mun ylipaino).

Oonkin kertonu (jos muistan oikein), että mä oon panseksuaali eli en ihastu/rakastu sukupuoleen vaan ihmiseen. Mulle on ihan sama mitä housuista löytyy, penis, vagina vai jotain muuta tai ei mitään, mä tykkään ihmisestä. Seksi miehen kanssa on kivaa, en oo kokenu seksiä muiden kanssa kuin vain miesten. Oon seurustellu tytön kanssa kerran, mutta oltiin teinejä. Ja siitäkin oon tainnu puhua, että mä ja Elias ollaan avoimessa suhteessa, koska me molemmat ollaan panseksuaaleja ja silloin, jos mä vaikka haluaisin olla naisen kanssa niin Elias ei sitä miehenä mulle voi tarjota. Eikä koskaan toinen voi antaa kaikkee toiselle ja hyväksytään tämä ja haetaan sitä loppuosaa muualta. Toiset hyväksyy asian niin, että se ei haittaa ettei voi kaikkee saada toiselta. Mulle henkilökohtaisesti on ihan sama, että onko ihmiset suljetuissa vai avoimissa vai polyamorisissa suhteissa. Itse oon ollut suljetussa ja avoimessa, polyamoriaankin on mahdollisuus, mutta ketää sellasta ei oo tullu vastaa, kenen kanssa haluais.

Tää oli vähä tälläne sekava postaus, johtuen ehkä väsymyksestä. Nyt lähen hilppimään teatteritreenejä kohti.

Seuraavaan kertaan, rakkaudella

Wili

bpd